Uuteen yliopistoon on suunniteltu koulutusavaukseksi Kestävä kaupunkikehittäminen -nimeä kantavaa kandiohjelmaa, joka on tarkoitus perustaa konsistorin päätöksellä tulevana syksynä. Ennen ohjelman perustamista killat vaativat vastauksia perustavanlaatuisiin kysymyksiin muun muassa koulutuksen substanssista, työelämätaidoista sekä resursoinnista. Killat toivovat, että asiaa ei pelätä lähestyä kriittisesti, jotta ongelmakohtiin voidaan tässä vaiheessa tarttua. Lue kannanotto kokonaisuudessaan alta:
Tampereen Arkkitehtikilta ja Tampereen Rakentajakilta ovat seuranneet huolestuneina Kestävä kaupunkikehittäminen -kandiohjelman valmistelua. Uuden yliopiston konsistorin on määrä päättää ohjelman perustamisesta syksyllä. Killat vaativat vastauksia seuraaviin kysymyksiin, ennen kuin asia viedään konsistorin päätettäväksi:
1. MINKÄLAISTA OSAAMISTA OHJELMA TUOTTAA JA MITEN SE VASTAA TYÖELÄMÄN TARPEISIIN?
Prosessin aikana on useasti viitattu siihen, että kandiohjelman tuottamalle osaamiselle on kysyntää työ-markkinoilla. Toivomme täsmällistä kuvausta siitä, minkälaisia osaajia ohjelmalla koulutetaan ja minkälaisiin työtehtäviin opiskelijat valmistuvat.
2. MIKSI OHJELMASTA HALUTAAN KANDIOHJELMA? MIHIN MAISTERIOHJELMAAN OPISKELIJA VOI SEN SUORITETTUAAN JATKAA?
Opiskelijat kokevat kestävän kaupunkikehittämisen syväluotaavaksi ja laajaksi teemaksi, jonka käsittely soveltuisi paremmin maisteriohjelmaan. Tällöin eritaustaiset opiskelijat toisivat myös eroavia näkökulmia aiheenopiskeluun. Myös molempien yliopistojen tiedekuntaneuvostoissa ollaan keskusteltu siitä, että kokonaisuusolisi mielekkäämpi maisteriohjelmana. Jos kyseinen kokonaisuus toteutetaan kandiohjelmana, on varmistettava vähintään yksi väylä maisteritasoiseen ohjelmaan. Kanditutkinto voi olla opiskelijan lopullinen tutkinto vain hänen omasta tahdostaan.
3. KUINKA RAKENTAMISALAA SÄÄTELEVÄT PÄTEVYYSVAATIMUKSET HUOMIOIDAAN OHJELMASSA?
Suomalaista rakentamisalaa säätelevät lukuisat pätevyys- ja kelpoisuusvaatimukset. Sekä rakennustekniikanettä arkkitehtuurin opetussisällöt on hiottu vastaamaan näihin vaatimuksiin, ja sen vuoksi uutta ohjelmaa suunniteltaessa tulee huomioida pätevyysvaatimusten vaikutukset erityisesti kaupunkisuunnittelun osalta. Tällöin varmistetaan se, ettei ohjelmasta valmistuva opiskelija jää väliinputoajan asemaan työelämässä.
4. MIKSI OHJELMAN PERUSTAMISTA KIIREHDITÄÄN? MINKÄLAISILLA RESURSSEILLA KOULUTUS TOTEUTETAAN?
Uuden tutkinto-ohjelman tulisi suunnitellun aikataulun mukaan käynnistyä vuoden 2020 tammikuussa. Sisäänotoksi on suunniteltu 40 opiskelijaa vuosittain, mikä on vain viisi opiskelijaa vähemmän kuin TTY:n arkkitehtuurin nykyinen sisäänotto. Opiskelijajärjestöt toivovat, että ohjelmaa pilotoitaisiin ensin pienemmällä joukolla ja opetussisältöjä testattaisiin ensin opintokokonaisuudella nykyisten opiskelijoiden parissa ennen uuden ohjelman perustamista. Resurssit ovat nykyisissäkin tutkinto-ohjelmissa rajalliset, joten uutta tutkinto-ohjelmaa perustettaessa on ratkaistava, hyödynnetäänkö vain olemassa olevia resursseja vai palkataanko lisäksi uutta henkilökuntaa.
5. MILLOIN OPETUSSISÄLLÖT VARMISTUVAT JA KETKÄ OVAT VALMISTELUSSA MUKANA?
Killoille on syntynyt mielikuva, että hanketta viedään eteenpäin ylhäältä ilman opiskelijoiden ja henkilökunnan tukea. Valmistelusta on myös välittynyt kuva, että uutta ohjelmaa luodaan uusien opetusmetodien testialustaksi ilman, että substanssia on ensin mietitty tarkoituksenmukaiseksi. Jatkossa sekä rakennustekniikan että arkkitehtuurin laboratorion henkilökunta ja opiskelijat tulee ottaa tiiviisti mukaan keskusteluihin. Lisäksi koulutuksen suunnittelussa on kuultava laajasti myös eri sidosryhmien edustajia.
Perustamispäätöstä tehdessään konsistorilla tulee olla selkeä käsitys ohjelman sisällöistä. Uutta ohjelmaa ei tule perustaa vain uudeksi kärjeksi uudelle yliopistolle, vaan sitä on kehitettävä pidemmällä aikajänteellä ja koulutuksen substanssi huomioiden.
Nella Rajala
Tampereen Arkkitehtikilta ry:n puheenjohtaja
Aleksi Jokela
Tampereen Rakentajakilta ry:n puheenjohtaja