Kauan odotettu ja paljon hypetetty fuksiexcu alkoi innokkaissa tunnelmissa kiltahuoneelta, nimittäin kahvipannun ääreltä! Siellä me kahvinkuluttajat jonotimme elämän eliksiiriä ja excumestari sekä -apu tekivät viimeisiä suunnitteluja tulevaa matkaa varten. Nopeat kupposet naamaan ja suojavaatteita hakemaan. Hetken jonottelun ja aamukuulumisten jälkeen päästiinkin bussiin ja kohti ensimmäistä mysteerikohdetta.
Matka ei kestänyt kauaa ja kohde löytyikin Tampereelta Marvean toimistolta ja kerrostalotyömaalta. Pääsimme näkemään, kuinka harkoista rakennettu kerrostalo edistyy. Toimistolla saimme hyvät aamupalaleivät ja kahvia, mutta myös kattavan yritysesittelyn. Kesätyöpakkojakin mainostettiin, ehkä sekin on mahdollista. Mahat täynnä ja talotekniikan raksan jälkeen suuntasimme bussille, ja matka jatkui kohti seuraavaa kohdetta.
Seuraavaksi löysimme itsemme Destian Hämeenkyrönväylä-hankkeen infrarakentamisen saloista. Lasit silmille kypärät päähän ja ulos. Pääsimme näkemään sillan rakentamista, mutta myös tien päällystystä.
Työmaavierailuiden jälkeen vaihdetiin suojavarusteet taas vähän tavallisempiin vaatteisiin ja lähdimme pidemmälle matkalle kohti etelää eli Helsinkiä. Määränpäätä siellä emme vielä tiennet, mutta odotimme erittäin jännittyneinä. Bussissa juomatarjoilu oli alkanut excumestari ja -apu jakoivat taikajuomia ja saivat tunnelman kattoon matkapelien muodossa. Bongauspeli oli kaikkien mieleen ja Ril olikin lahjoittanut meille mahtavia palkintoja nopeimmille bongaajille, jopa vaikea helikopteri löytyi pienenä pisteenä taivaalta. Matkalle mahtui myös äärimmäisen hauska ja tarinarikas peli nimittäin ”Kännissä vai lapsena?”. Matka oli hyyyvin pitkä, muta vihdoin näimme Helsingin kyltit ja saimme tietää mihin olimmekaan oikeasti matkalla. No mihin muuallekaan kuin Ril:n toimistolle.
Koska raksan fuksiexculle kuuluu toimistovierailu, kuuluu myös vaahtokarkeilla ja grillitikuilla leikkiminen ja kisaaminen. Pääsimme rakentamaan katapultteja ja vain taivas oli rajana ja tietenkin aika vähillä materiaaleilla oli pakko pärjätä. Rakentaminen onnistui mallikkaasti ja jonkinmoisia rakennelmia saatiin väsättyä. Niinpä oli aika kisata. Voittajille oli tietenkin paras palkinto ja he pääsivät ensimmäisinä valitsemaan omat pizzansa. Kisa sai hyviä alkusuorituksia ja jopa negatiiviseen tulokseen päästiin, mutta se ei ehkä tässä kilpailussa ollut se pääpotti. Lopulta tuli viimeisen katapultin vuoro. Jännitys oli katossa ja viimeisellä yrityksellään sillä tulikin koko kisan paras tulos ja ensimmäisinä pizzojen kimppuun. Ruokailun jälkeen olikin aika sanoa heipat ja mennä koko excun viimeisen kohteen eli Aalto-yliopiston raksaopiskelijoiden kanssa hengailemaan ja saunomaan.
Rantasaunalle saavuttuamme pienen kauppareissun jälkeen hengailu sai alkaa. Saunalla oli rentoa hengailua, paljon hyvää purtavaa ja paljukin oli lämpimänä. Taidettiin siellä paljuennätyskin tehdä aaltolaisten kanssa. Beer pong -pöydät olivat esillä ja halukkaat pääsivätkin pelaamaan tai hiomaan ainakin omia taitojaan. Bussimatkalta voitetut pelikortit tulivat myös tarpeeseen moskapelejä varten. Aika riensikin nopeasti ja oli kotimatkan aika.
Paluumatkalla bussin mikki oli kovassa käytössä, sillä karaoke oli vallannut illan pikkutunnit. Matkalla riitti naurua eikä vitseiltäkään vältytty. Taisi niitä jokunen hyvä löytyä, mutta muutama vain bussimatkalle soveltuva. Ja vielä excun viimeisenä tehtävänä oli tietenkin tehdä excutaulu, joka nyt koristamaa meidän oman kiltiksemme seinää.
Kiitos kaikille ja etenkin excutiimille mahtavasta reissusta!!!